Heidi Ahonen

Musiikkipsykoterapia: Turvallinen ja tehokas traumatisoituneen asiakkaan hoitomuoto

Luennolla keskustellaan musiikin ja terapeutin minän (self) turvallisesta käytöstä traumatisoituneen asiakkaan hoitomuotona. Turvallinen terapia auttaa asiakasta mahdollisimman tehokkaasti, eikä aiheuta hänelle vahinkoa. Musiikin käytön sovelluksia traumaterapiaa varten esitellaan samalla kun pohditaan sitä mikä musiikissa on terapeuttista ja miksi. 

Susanna Haavisto

Artistivieras: Laulamisen voima

 

Anni Laine

Äänimaljarentoutus

Anni Laine työskentelee musiikkiterapeuttina pääasiassa nuorten kuntoutuspsykoterapia-asiakkaiden kanssa. Hän toimii myös äänihoitajana ja hyvinvointivalmentajana, ja hyödyntää äänimaljojen ja hoitavan äänen rauhoittavia vaikutuksia myös osana terapiatyötään.

Marko Punkanen

Musiikkiterapia sosiaalisen liittymisen, tutkimisen ja leikin mahdollistajana
 
Marko Punkanen FT on musiikkiterapeutti, tanssi-liiketerapeutti, traumapsykoterapeutti VET, kouluttaja sekä freelancer-muusikko.
 
Terapiatyössään Marko on erikoistunut traumojen hoitoon ja niistä johtuviin erilaisiin lasten, nuorten ja aikuisten kommunikaatio- ja vuorovaikutusongelmiin, tunne-elämän vaikeuksiin sekä riippuvuusongelmiin. Erityisesti hän on perehtynyt kompleksisten ja kiintymyssuhdetraumojen hoitoon, traumojen kehollisiin oireisiin (somatoforminen dissosiaatio) ja kehon käyttöön traumojen hoidossa.
 
 

Maija Salokivi

Nuorten tunnetaitojen edistäminen musiikkiterapiassa

Maija Salokivi (FT, musiikkiterapeutti) on työskennellyt useita vuosia psykiatristen ja neurologisten lapsi- ja nuorisoasiakkaiden musiikkiterapeuttia ja erikoistunut tunne- ja vuorovaikutustaitoihin. Tutkimukselliset kiinnostuksen kohteet ovat tunnetaidot, arvioinnin kehittäminen sekä musiikin hyödyntäminen osana ihmisen hyvinvointia.

Seppo Soinila

Musiikin parantava vaikutus neurologisilla potilailla  –  Näyttö on, entä käyttö?

Seppo Soinila on Turun yliopiston neurologian emeritusprofessori. Hän on tutkinut yli 20 vuoden ajan musiikin kuntouttavia vaikutuksia neurologisilla potilailla ja ohjannut 12 lääketieteen, filosofian ja psykologian tohtorin tutkintoihin liittyvää väitöskirjaa. Hänen tieteellinen tuotantonsa käsittää lähes 300 julkaisua.

Tyks:ssä on juuri aloitettu tutkimus, joka selvittää virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksia musiikkikuntoutuksen toteuttamisessa. Seppo on Suomen Akatemian huippututkimusyksikön Centre of Excellence in Music, Mind, Body and Brain ja kansainvälisen Frontiers of Human Neuroscience-lehden toimituskunnan jäsen.

Luennossa käsitellään uusimman neurotieteellisen tutkimuksen tarjoamaa näyttöä musiikin hyvinvointia edistävistä vaikutuksista terveillä sekä toipumista ja kuntoutumista tehostavista vaikutuksista neurologisilla potilailla. Esitellään todettujen vaikutusten neuraalisia mekanismeja aivoverenkierron, muistin tai mielialan häiriöistä tai kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden hoidossa ja pohditaan musiikkikuntoutuksen soveltuvuutta erilaisissa kliinisissä toimintaympäristöissä.

Kirsi Tuomi

Perhekeskeinen musiikkiterapia on niin kansainvälisesti kuin Suomessakin voimakkaasti kasvava musiikkiterapian ala. Vaikka perhekeskeisellä tavalla työskentely on ollut monella tapaa musiikkiterapeuttien arkea jo vuosia, on sen tietoiseksi tekeminen niin settingin kuin interventioiden tasolla olennaista.

Perhekeskeisen musiikkiterapian  toteutuminen vaatii terapeutilta yksilöterapian kontekstiin verrattuna hiukan erilaista näkökulmaa ja ajattelutavan muutosta. Koska perhekeskeisessä kontekstissa terapeutin rooli ja positio vaihtuvat eri tilanteissa hyvinkin paljon, pysähdytään tällä kanavalla reflektoimaan settingin lisäksi erityisesti kyseistä ilmiötä. Kanavalla osallistujia haastetaan pohtimaan omia rooleja niin erilaisten perheiden ja heidän tilanteidensa kuin prosessin eri vaiheiden kohdissa. Kanavalla esitellään myös kyseisen ilmiön kansainvälisiä, kyselytutkimukseen perustuvia tutkimustuloksia (Tuomi et al., 2021).

Kirsi Tuomi (FT, musiikki-, Theraplay- ja kiintymyskeskeinen perheterapeutti, työnohjaaja (STOry) on yli kaksikymmentä vuotta terapiatyötä tehnyt kliinikko. Kirsin erityinen osaamisen alue on kiintymystraumojen hoidossa sekä kiintymyssuhteiden tukemisessa. Perhekeskeiseen työskentelytapaan hän siirtyi lastensuojelulaitoksessa työskennellessään 2000-luvun alussa.

Tällä hetkellä Kirsi työskentelee kliinisen terapiatyön lisäksi työnohjaajana sijaisvanhemmille sekä lastensuojelun ja terapia-alan ammattilaisille. Lisäksi hän toimii työnohjaajana musiikkiterapian ammattiopinnoissa ja opettaa säännöllisesti musiikkiterapian perus- ja aineopinnoissa. Kirsi on luennoinut lukuisissa kansainvälisissä konferensseissa ja on kansainvälisen ”Music therapy with families -network”:n perustajajäsen.

Yhdessä Päivi Jordan-Kilkin kanssa Kirsi on kehittänyt alan ammattilaisille ja opiskelijoille suunnatun perhekeskeisen musiikkiterapian täydennyskoulutuksen. Kirsin väitöskirja (Music therapy with children and families, 2022) kiertyy tematiikaltaan vahvasti perhekeskeiseen musiikkiterapiaan. Kirsi on vanha yhdistysaktiivi ja SMTY:n entinen toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja.

Kuva: Mikaela Holmberg

Sami Tynys

Musiikkia mielisairaalassa – Esteitä ja edistystä

FM Sami Tynys, psykoanalyttinen psykoterapeutti YET, musiikkiterapeutti ja psyk.sairaanhoitaja, esittelee viimeistelyvaiheessa olevaa väitöstutkimustaan.

Luento käsittelee musiikin- ja musiikkiterapian käytön muutosprosessia. Tämä musiikkiterapia-alan historiantutkimus keskittyy aikuispsykiatrian kontekstiin Suomessa. Tutkimuksen aineistona on laaja dokumenttiaineisto ja useiden asiantuntijoiden haastatteluaineisto. Esityksessä nähdään myös runsaasti valokuva-aineistoa eri vuosikymmeniltä.

Muutosprosessin analyysi kuvaa ennen kaikkea mielisairaanhoidon historiaa, mutta se avaa yllättävästi myös näkökulmia maamme historian vaiheisiin. Musiikkitoiminta ja musiikkiterapia ovat olleet laajasti käytössä Suomen sairaaloissa. Tätä ovat edistäneet esimerkiksi erilaiset hoitoideologiat ja monenlaiset resurssit. Paikoin toiminta on tyrehtynyt ja jopa päättynyt muutosten myötä.

Luento auttaa hahmottamaan suurten muutosten taustalla olevia seikkoja, joka puolestaan lisää musiikkiterapeutin valmiuksia vastata jatkuviin muutoksiin ja auttaa ymmärtämään myös niiden vaikutuksia omaan työhyvinvointiin. Esitys johdattaa lisäksi psykiatrisen musiikkiterapian uudelleen määrittelyyn, johon vastaaminen on ammattialalla ajankohtaista.