Musiikkiterapia on monipuolinen kuntoutus- ja hoitomuoto, joka
- perustuu tieteelliseen tutkimukseen
- hyödyntää musiikkia vuorovaikutuksen välineenä
- ei vaadi asiakkaalta musiikillisia taitoja
- suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti
Musiikkiterapiaa käytetään sekä pääasiallisena hoitomuotona että kokonaishoidon osana muiden hoitomuotojen rinnalla. Se voi olla yksilö- tai ryhmäterapiaa.
Musiikkiterapia soveltuu lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille. Sillä voidaan saavuttaa myönteisiä tuloksia psyykkisten, fyysisten, neurologisten ja sosiaalisten oireiden ja sairauksien hoidossa.
Mitä musiikkiterapiassa tapahtuu?
Musiikkiterapiassa käytetään menetelmiä, jotka perustuvat mm.
- musiikin kuunteluun,
- äänenkäyttöön,
- soittamiseen ja improvisaatioon,
- musiikin tekemiseen,
- musiikkiin ja liikkeeseen sekä
- matalataajuiseen äänivärähtelyyn.
Keskeistä on vuorovaikutus musiikin keinoin. Terapia voi sisältää myös keskustelua, kirjoittamista, muihin taidemuotoihin liittyvää ilmaisua sekä rentoutumista ja kehollisia menetelmiä.
Musiikkiterapiaan tulevan ei tarvitse osata laulaa tai soittaa. Kyse ei ole soiton opettelusta vaan asiakkaan terapeuttisten tavoitteiden saavuttamisesta musiikkia hyödyntäen.
Kenelle ja miten?
Musiikkiterapia soveltuu niin lapsille, nuorille, aikuisille kuin ikäihmisillekin, joilla on erilaisia psyykkisiä tai neurologisia häiriöitä tai muita toimintakyvyn rajoituksia.
Terapia voi olla joko yksilö- tai ryhmäterapiaa. Asiakkaalta ei edellytetä musiikillisia taitoja, koska siinä musiikki on väline, ei itsetarkoitus.
Kela korvaa musiikkiterapiaa kuntoutuspsykoterapiana (16-25v) tai ja vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Myös kunnat ja hyvinvointialueet kustantavat musiikkiterapiaa eri-ikäisille asiakkaille. Terapiaan voi hakeutua myös itsemaksavana asiakkaana.
Musiikkiterapeutti
Musiikkiterapeutilla tulee olla suomalaisen musiikkiterapiakoulutuksen kehittämistyöryhmän (SUMUKE) hyväksymä musiikkiterapeutin koulutus. Koulutuksen laajuus on vähintään 180 op ja se sisältää 200 h ryhmämusiikkiterapiaa sekä kliinistä harjoittelua ja työnohjausta kolmen vuoden ajan.
Musiikkiterapeutilla on laajat musiikilliset taidot, ja valmiudet toimia sekä psyykkisistä että fyysisistä oireista ja sairauksista kärsivien asiakkaiden kanssa.
Musiikkiterapeutit toimivat yhteistyössä mm. Kelan ja hyvinvointialueiden kanssa, käyvät säännöllisesti työnohjauksessa, noudattavat musiikkiterapeuttien ammattieettisiä periaatteita sekä huolehtivat tuottamansa palvelun laadusta ja ammattitaitonsa kehittämisestä.
Musiikin merkitys
Musiikissa on paljon mahdollisuuksia. Se auttaa tavoittamaan ja ilmaisemaan tunteita. Musiikki edistää vuorovaikutusta, antaa esteettisiä kokemuksia ja tuottaa mielihyvää. Se auttaa myös motivoimaan terapeuttiseen työskentelyyn.
Musiikilla on tutkittuja fysiologisia vaikutuksia. Se aktivoi samanaikaisesti monia eri aivoalueita, mikä edistää uusien yhteyksien ja toimintamallien syntymistä. Musiikin avulla voidaan aktivoida tai rauhoittaa, ja se voi auttaa lievittämään kipua. Sitä käytetään myös riippuvuushoidoissa.
Psyykkisellä puolella musiikki aktivoi alitajuista, tiedostamatonta mielenmaisemaa. Tätä hyödyntämällä voidaan sekä nostaa pintaan käsittelemättä jääneitä asioita että hoitaa niitä. Musiikin avulla voi käsitellä vaikeitakin asioita turvallisesti, symbolisen etäisyyden päässä, eikä kaikkea tarvitse sanoittaa.
Musiikkiterapian tieteellinen pohja
Musiikkiterapia pohjautuu tieteelliseen tutkimukseen, ja sitä on käytetty systemaattisesti Suomessa jo 1960-luvulta asti. Musiikkiterapian perinteisiä sovellusalueita ovat psykiatria ja kehitysvammaisten kuntoutus. Uudempia käyttöalueita ovat esimerkiksi kommunikaatiohäiriöt, neurologiset ongelmat sekä päihteisiin, työuupumukseen ja kipuun liittyvät ongelmat.
Suomessa musiikkiterapian tutkimusta tehdään pääasiassa Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella, jossa on myös musiikkiterapian professuuri. Musiikkiterapiaan liittyvä tutkimustoiminta on Suomessa vilkasta ja kansainvälisesti tasokasta.
Lisää tietoa löytyy sivulta Musiikkiterapian tieteellinen perusta