Kehittämistyöryhmän toiminta
Toimintansa aikana työryhmä on sopinut keskeiset periaatteet/vaatimukset ammattitutkintojen sisällöistä ja laajuuksista sekä koulutusten keskinäisistä korvaavuusperiaatteista. Työryhmä on myös sopinut yhteisistä periaatteista ammattitutkintoon keskeisesti kuuluvalle ryhmäprosessille.
Alla tarkemmin ryhmämusiikkiterapiaprosessin sekä työnohjausprosessin kriteereistä ja vaatimuksista.
Ryhmämusiikkiterapiaprosessin lähtökohdat
Tavoitteet
Ryhmäprosessi tarjoaa musiikkiterapian opiskelijalle omakohtaisen kokemuksen musiikkiterapian keinoin toteutettavasta ryhmäterapiaprosessista. Sen tavoite on kehittää opiskelijan itsetuntemusta ja henkilökohtaisia työskentelyedellytyksiä. Prosessin aikana opiskelija tutustuu kokemuksellisesti ryhmäilmiöihin ja oppii tunnistamaan itselleen tyypillisiä reaktiotapoja sosiaalisissa ja musiikillisissa vuorovaikutustilanteissa. Ryhmäprosessin tavoitteena on lisäksi antaa opiskelijalle edellytykset toimia ammatissaan oma mielenterveytensä ja työkykynsä säilyttäen sekä asiakkaan parhaaksi. Ryhmäprosessilla on tärkeä merkitys musiikkiterapeutin ammatillisen identiteetin kehittymisessä sekä osana pätevien ja osaavien ammattilaisten koulutusta.
Ryhmäprosessin ja muiden prosessiluonteisten opintojaksojen välinen suhde
Ryhmäprosessin ja muiden ammattiaineiden (esim. työnopetus ja -ohjaus) luonteet ovat merkitykseltään erilaiset. Ryhmäprosessissa tuetaan opiskelijan yksilöllisten edellytysten mukaista, henkilökohtaista kasvua terapialle tyypillisin sisältö- ja tavoiteasetteluin, kun taas muissa prosessiluonteisissa ammattiaineissa painotetaan ammatillisen pätevyyden ja osaamisen kehittämistä ilman yksilö- tai ryhmäterapian tunnusmerkkejä.
Musiikin rooli
Ryhmäprosessi toteutetaan musiikkiterapiana. Prosessin tavoitteena on, että opiskelija syventää suhdettaan musiikkiin ja saa kokonaisvaltaisen ja elämyksellisen kokemuksen musiikista terapeuttisena välineenä.
Tuntimäärä, kokonaiskesto ja frekvenssi
Laaja-alaisen, ammatillisen musiikkiterapiakoulutuksen ryhmäprosessin läsnäoloa edellyttävien istuntojen vähimmäismäärä on 200 terapiatuntia (x45’). Kokonaisprosessin tulee kestää vähintään kolme lukuvuotta. Prosessinomaisuuden turvaamiseksi istuntojen välin tulisi olla mahdollisimman säännöllinen eikä mielellään ylittää kahta viikkoa lukukausien aikana.
Ryhmäterapeutilta edellytettävät kriteerit
Pätevyys ja sitoutuminen
Ryhmäterapeutilla on oltava musiikkiterapeutin koulutus. Koulutuksen järjestäjä on vastuussa valitsemansa ryhmäterapeutin pätevyydestä.
Ryhmäterapeutti sitoutuu työskentelyyn prosessin loppuun saakka. Hänen tulee huomioida ammattieettiset näkökulmat työskentelyssään.
Ryhmäterapeutin riippumattomuus ja vaitiolovelvollisuus
Ryhmäterapeutin on oltava ohjaamaansa ryhmään nähden mahdollisimman riippumattomassa roolissa. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi, että ryhmäterapeutti ei ole prosessin aikana mukana muussa koulutus- tai opetustehtävässä siinä koulutuksessa, jonka ryhmäprosessin ohjaajana hän toimii.
Ryhmäterapeuttia ja ryhmään osallistuvia opiskelijoita sitoo vaitiolovelvollisuus. Ryhmässä tapahtuvia asioita käsitellään normaalioloissa vain ryhmätilanteissa ja terapeutin omassa työnohjauksessa, jota niin ikään sitoo vaitiolovelvollisuus. Erikoistilanteissa noudatetaan alla olevia ohjeita.
Työnohjaus
Ryhmäterapeutilla on oltava henkilökohtainen työnohjaus, jossa hän voi käsitellä ohjaamaansa ryhmään liittyviä asioita.
Yhteistyö
Ryhmäterapeutin on omalta osaltaan huolehdittava yhteistyökanavien luomisesta ja säilymisestä koulutuksen vastuukouluttajien kanssa mahdollisten erityistilanteiden varalta.
Koulutuksen velvollisuudet ryhmäprosessiin liittyen
Työskentelyrauha
Koulutuksen järjestäjän on taattava ryhmäterapeutille työskentelyrauha asiaan kuulumattomien häiriötekijöiden eliminoimiseksi. Suositeltavaa on, että terapiaryhmällä on käytössään koko terapiaprosessin ajan sama tila asianmukaisine välineineen.
Laadun valvonta ja vastuu
Ryhmäterapeutin tulee nauttia koulutuksen järjestäjän taholta luottamusta koko ryhmäprosessin keston ajan, sillä viime kädessä koulutuksen järjestäjä on vastuussa koulutusprosessin kokonaisuudesta ja laadun valvonnasta. Erityistilanteissa, tarkan harkinnan, koulutusvastaavien keskinäisen neuvottelun ja eri osapuolien kuulemisen jälkeen, koulutuksen on kyettävä tilanteen niin vaatiessa myös käyttämään ulkopuolista konsulttia tai vaihtamaan ryhmäterapeutti, vaikka prosessi olisi kesken.
Koulutusohjelman johdolla ja muilla kouluttajilla tulee olla riittävä ymmärrys prosessityöskentelystä, sen erityispiirteistä ja terapiatyöhön liittyvistä ammattieettisistä kysymyksistä. Esimerkiksi mahdolliset vuotoyritykset opiskelijan/opiskelijoiden suunnalta on ohjattava aina ensisijaisesti takaisin prosessiin sekä ymmärrettävä tällaiset ilmiöt osana normaalia ryhmäprosessia eikä itsestään selvänä osoituksena sen toimimattomuudesta. Mikäli ryhmäprosessi on opiskelijalle riittämätön terapiamuoto, esimerkiksi vakavampien mielenterveysongelmien ilmetessä, koulutuksen tulisi selvittää minkälaisia mahdollisuuksia opiskelijalla on käytettävissään asianmukaiseen hoitoon pääsemiseksi.
Ryhmäterapeutin palkkio
Koulutuksen järjestäjän tulee huomioida ryhmäprosessin ohjauksen vastuullisuus ja vaativuus palkkioperusteita määritellessään. Koska ryhmäterapeutilla on velvollisuus osallistua työnohjaukseen, myös tämä tulee ottaa palkkioperusteissa huomioon.
Ryhmäprosessin suoritusehdot
Ryhmäprosessin suorittaminen
Opiskelijoille on tehtävä selväksi jo valintatilanteessa tai heti koulutuksen alkaessa ryhmäprosessiin liittyvät erityisperiaatteet esimerkiksi läsnäolovelvoitteisiin, korvaavuusperiaatteisiin ja erityistilanteisiin liittyen.
Ryhmäprosessissa kokemuksellisuus, elämyksellisyys ja keskinäinen, ryhmässä tapahtuva vuorovaikutus ovat prosessista saatavan hyödyn kannalta keskeisellä sijalla. Tästä syystä ryhmäprosessin suorittamiseen ei ole syytä kytkeä tenttikäytäntöä eikä itsereflektiopäiväkirjoja. Prosessityöskentelyyn liittyy kuitenkin jatkuva arviointi, joka on terapeutin vastuulla. Tässä arvioinnissa terapeutin on oltava valppaana huomatakseen ja ymmärtääkseen ryhmän ja sen yksittäisten jäsenten tilaa kulloisessakin vaiheessa. Ongelmatapauksissa – mikäli terapeutti esim. epäilee ryhmän jäsenen sitoutumista tai kykyä jatkaa ryhmässä – terapeutin on puututtava asiaan ja keskusteltava opiskelijan kanssa ensin kahden kesken. Mikäli ongelma ei näin toimien ratkea, eikä opiskelijan ryhmässä jatkamiselle ole terapeutin näkemyksen mukaan riittävästi perusteita, asia on siirrettävä koulutusvastaavien ja terapeutin muodostaman tiimin käsittelyyn.
Ryhmäprosessista teoreettinen koulutusosuus
Koulutusrakenteeseen, varsinaisesta ryhmäprosessista irrallisena, tulee kuulua ryhmäteorioita koskeva teoreettinen osuus. Se tulisi suorittaa ryhmäprosessin loppupuolella tai sen jälkeen, jolloin opiskelijalla on jo kokemuksellista ja omakohtaista tietoa ryhmäprosessiin liittyvistä ilmiöistä ja dynamiikasta. Suorituksessaan (tentti, oppimistehtävä tms.) opiskelijan tulisi osoittaa tenttikirjallisuudessa esitettyjen teoreettisten käsitteiden hallintaa ja kykyä soveltaa niitä kliiniseen käytäntöön.
Poissaolot
Ryhmäprosessi edellyttää ehdottomampaa läsnäoloa kuin useammat muut ammattiaineet. Kaikista poissaoloista tulee toimittaa kirjallinen selvitys tai lääkärintodistus ryhmäprosessin terapeutille. Mikäli opiskelija ei poissaolojen vuoksi saavuta Sumuke-koulutuksille asetetun 200 terapiatunnin vähimmäismäärää koulutuksen aikana, tulee hänen omalla kustannuksellaan hankkia korvattava määrä soveltuvaa musiikki- tai psykoterapiaa. Koulutus tarjoaa terapiaa yhteensä 216 tuntia.
Pidempiaikaiset poissaolot, kuten kansainvälinen opiskelijavaihto tms. edellyttävät huolellista etukäteissuunnittelua, jotta ne voitaisiin sijoittaa kolmivuotisen ryhmäprosessin jälkeen tai kesätaukoihin. Poissaoloperiaatteista on tiedotettava opiskelijoille koulutuksen alussa.
Erityistilanteet ja ongelmien käsittely
Ryhmäprosessiin Ryhmäprosessiin liittyvät erityiskysymykset (lähinnä ongelmatapaukset), joita ei ole mahdollista käsitellä ryhmäterapeutin ja ryhmän kesken, ratkaistaan koulutuksen vastuuhenkilöiden ja ryhmäterapeutin muodostamassa työryhmässä. Ryhmäterapeutin velvollisuus on kutsua vastuukouluttajat koolle asioiden niin vaatiessa. Mikäli ongelmat liittyvät ryhmäterapeuttiin, eikä kyse näyttäisi perusteellisen harkinnan jälkeenkään olevan ryhmäprosessiin normaalisti kuuluvista ilmiöistä, on koulutusvastaavien velvollisuus kutsua vastuukouluttajat koolle. Asian koskiessa yksittäistä opiskelijaa/opiskelijoita, hänellä/heillä on oikeus tulla kuulluksi asiaa käsiteltäessä.
Vakavat mielenterveydelliset ongelmat
Tapauksissa, jossa ryhmän jäsen alkaa olla psyykkisestä oirehdinnastaan johtuen itselleen tai muille vahingollinen, eikä terapeutin arvion mukaan kykene jatkamaan ryhmässä, terapeutin on kutsuttava hänestä ja koulutusvastaavista muodostuva tiimi koolle sekä turvauduttava rajattuun vaitiolovelvollisuuden rikkomiseen asian kriittiseksi arvioimiseksi ja tarkoituksenmukaisen päätöksen tekemiseksi.
Keskeyttäminen
Mikäli opiskelija ei syystä tai toisesta kykene osallistumaan koulutuksen tarjoamaan ryhmäprosessiin tai joutuu sen keskeyttämään, hänen on mahdollista terapeutin ja koulutusvastaavien tiimin niin hyväksyessä korvata ryhmäprosessi osallistumalla muuhun vastaavat kriteerit täyttävään ryhmäprosessiin. Tällaisessa tapauksessa koulutus ei ole vastuussa erikseen järjestettävän terapiaprosessin opiskelijalle aiheuttamista kustannuksista. Yksilöterapialla ei kuitenkaan voi korvata ryhmäterapiaa.
Sumuke-koulutusten keskinäisistä korvaavuusperiaatteista ryhmäprosessin suhteen
Laaja-alaiset koulutukset
Kaikki ns. laaja-alaiset ammatilliset musiikkiterapiakoulutukset – Sibelius-Akatemia (Helsinki, Seinäjoki), Pohjois-Karjalan AMK, Pirkanmaan AMK, Roiha-Instituutti – ovat sitoutuneet yhtenäisiin, Sumuke-vaatimusten mukaisiin periaatteisiin ryhmäprosessin toteuttamista koskien. Näiden koulutusten ryhmäprosessien keskinäinen korvaavuus on siten Sumuke-työryhmän näkökulmasta mahdollista.
Toiminnallisen musiikkiterapian koulutus (TMT)
TMT-koulutukset, jotka eivät ole musiikkipsykoterapiapainotteisia, toteuttavat ryhmäprosessin laaja-alaisista koulutuksista poikkeavalla tavalla. TMT-koulutuksiin sisältyy 80 tuntia ulkopuolisen ohjaajan toimesta tapahtuvaa ryhmäprosessikoulutusta ja 80 tuntia TMT-menetelmän mukaista prosessikoulutusta. Ryhmien kokoontumisväli on kolme viikkoa. Halutessaan laaja-alaisen musiikkiterapeutin pätevyyden ryhmäprosessin osalta, on TMT-koulutukseen osallistuvan hakeuduttava laaja-alaisen koulutuksen vaatimukset täyttävään ryhmämusiikkipsykoterapia-prosessiin.
Työnohjausprosessin lähtökohdat
Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä ja se tapahtuu koulutetun työnohjaajan johdolla. Koulutustyönohjauksessa perehdytään sekä teoreettisesti että käytännön kokemuksen avulla työnohjaukseen. Ohjaus on pienryhmissä tapahtuvaa opiskeluun liittyvien työharjoittelujen ohjausta, jossa koulutuksessa opittuja tietoja ja taitoja sovelletaan käytäntöön.
Ohjauksen lähtökohtana on oman työn tutkiminen. Oppiminen ja opiskelu rakentuvat luovista ja vuorovaikutuksellisista työskentelytavoista. Ohjauksessa tutkitaan eri näkökulmista omaan työrooliin liittyviä kysymyksiä, sekä jäsennetään työstä nousevia kokemuksia ja tunteita. Ohjaus on tavoitteellista ja prosessinomaista toimintaa. Se on myös vuorovaikutuksellista oppimista, jossa tutkitaan yhdessä ohjaajan ja muun ryhmän kanssa omia työtapoja ja toimintamalleja. Työnohjausryhmissä reflektoidaan omaa ja toisten työskentelyä ja opitaan siitä.
Työnohjauksessa tutkitaan terapian vuorovaikutustapahtumia sekä verbaalin vuorovaikutuksen että musiikillisten ilmaisujen näkökulmasta.
Musiikki sisältää paljon tekijöitä ja ilmiöitä, joiden kuvaaminen vain sanallisesti voi olla riittämätöntä. Tämän vuoksi erilaisten tallenteiden (videot, äänitteet) käyttö koulutustyönohjauksessa on hyödyllistä.
Toiminnallisen musiikkiterapian menetelmässä vuorovaikutus on musiikillisesti painottuvaa.
Työnohjauksen tavoitteet
Koulutustyönohjauksen tavoitteena on, että opiskelija oppii käyttämään työnohjausta kliinisen musiikkiterapiatyön laadun varmistajana, oman työnsä kehittämisessä, ammatillisen kasvun tukemisessa ja ammatti-identiteetin kehittymisessä, sekä oman työkykyisyytensä ylläpitämisessä. Keskeistä on myös opiskelijan persoonallisten valmiuksien ja omien vahvuuksien löytyminen, sekä niiden edelleen kehittyminen. Opiskelijan tulee omaksua myös reflektoiva ja kollegiaalista konsultaatiota kaihtamaton työote.
Koulutustyönohjaajalta edellytettävät kriteerit
Musiikkiterapiakoulutuksen työnohjaus asettaa työnohjaajalle erityisvaatimuksia. Koulutustyönohjaajalla tulee olla vankka kokemus musiikkiterapian kliinisestä työstä ja työnohjauksesta, riittävä taustateoreettinen tietämys sekä laaja-alaista musiikillista tuntemusta ja osaamista.
Työnohjaussopimus
Opiskelijoiden kanssa tehdään työnohjaussopimus, jossa määritellään työnohjauksen toteuttaminen, velvoitteet, kesto ja frekvenssi, vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus sekä läsnäolovaatimukset.
Vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus
Opiskelijalla ja on koulutustyönohjaajalla on vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus työnohjausryhmässä käsiteltäviin asioihin. Erityistilanteissa noudatetaan alempana tässä asiakirjassa määriteltyjä ohjeita.
Kliininen työharjoittelu
Musiikkiterapian ammatillisessa koulutustyönohjauksessa perehdytään kliinisen työskentelyn harjoitteluun kaikkine ilmiöineen. Harjoittelun aikana tutustutaan musiikkiterapian erilaisiin toimintaympäristöihin ja musiikkiterapian eri kohderyhmien erityistarpeisiin. Kliinisessä harjoittelussa on tavoitteena harjaantua asiakassuhteen luomisessa, ylläpitämisessä ja päättämisessä. Tavoitteena on edelleen harjaantua terapeuttisen vuorovaikutusprosessin rakentamisessa ja erilaisten musiikkiterapian lähestymistapojen ja menetelmien hyödyntämisessä. Asiakassuhteet voivat toteutua yksilö- tai ryhmämuotoisena työskentelynä.
Myös harjoitteluterapioista tehdään asianmukainen terapiasopimus, jonka lisäksi opiskelijat tekevät harjoitteluistaan myös kirjalliset muistiinpanot ja tarpeen mukaan myös ääni- videotallenteita. Jokaisesta harjoittelusta kirjoitetaan myös loppulausunto. Kliinisiin harjoitteluihin sisältyy tehtäväksi myös vähintään yksi itsereflektioraportti, jossa opiskelija käsittelee omakohtaisesti opiskeluaikaisen ammatillisen kasvunsa kysymyksiä; mitä hän on oppinut, mitkä ovat hänen omat vahvuutensa ja kehittymistavoitteensa.
Työnohjauksen laajuus
Musiikkiterapeutin ammatillisessa koulutuksessa opiskelija suorittaa vähintään neljä harjoittelujaksoa. Yhteensä harjoitteluihin liittyvää työnohjausta tulee olla vähintään 100 tuntia.
Työnohjauksen suoritusehdot
Opiskelijan tulee suorittaa määrätyt harjoittelut ja laatia niistä kirjalliset raportit sekä osallistua säännöllisesti työnohjausryhmiin. Mikäli opiskelija ei poissaolojen vuoksi saavuta 100:n työnohjaustunnin tai koulutuksen edellyttämää suurempaa tuntimäärää koulutuksen aikana, tulee hänen hankkia omalla kustannuksellaan puuttuva määrä vastaavaa työnohjausta.
Erityistilanteet ja ongelmien käsittely
Työnohjaukseen liittyvät erityiskysymykset (lähinnä ongelmatapaukset), joita ei ole mahdollista käsitellä työnohjaajan ja ryhmän kesken, ratkaistaan koulutuksen vastuuhenkilöiden ja työnohjaajan muodostamassa työryhmässä. Työnohjaajan velvollisuus on kutsua vastuukouluttajat koolle asioiden niin vaatiessa. Asian koskiessa yksittäistä opiskelijaa/opiskelijoita, hänellä/heillä on oikeus tulla kuulluksi asiaa käsiteltäessä.