Musiikkiterapia soveltuu lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille. Se voi olla joko yksilö- tai ryhmäterapiaa. Istunnossa asiakkaalta ei edellytetä musiikillisia taitoja, koska siinä musiikki on väline, ei itsetarkoitus. Terapia toteutuu yleisimmin 1-2 kertaa viikossa ja tapaamisen pituus on yleisimmin 45-90 min.
Oheisesta täydentyvästä listauksesta on saatavana alan asiantuntijoiden koostamaa perustietoa musiikkiterapiasta sen eri soveltamisalueilla. Tarkemmat kuvaukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan painamalla ”lue lisää” –linkkiä kunkin asiakasryhmän kohdalta.
Lapset
Lastenneurologia
Musiikkiterapiaan ohjautuvilla lastenneurologian asiakkailla voi olla haasteita lähes millä toimintakyvyn osa-alueella tahansa, esimerkiksi oman toiminnan ohjailussa, kielellisissä toiminnoissa, kommunikoinnissa ja vuorovaikutuksessa tai tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä.
Lapset ohjataan musiikkiterapiaan muun muassa vuorovaikutuksen pulmien vuoksi, jolloin apua tarvitaan esimerkiksi kontaktiin tulemiseen ja siinä pysymiseen, aloitteellisuuteen tai aloitteiden vastaanottamiseen ja vastavuoroisuuteen.
Varhaiseen vuorovaikutussuhteeseen kohdennettu musiikkiterapia ajoittuu erityistä vuorovaikutuksen tukea tarvitsevan pienen lapsen ja perheen elämäntilanteeseen. Terapiassa keskeisintä on vauvan, myös kohtuvauvan, ja hoivaajan välisen vuorovaikutussuhteen vahvistuminen.
Nuori voi hakeutua musiikkiterapiaan esimerkiksi tunne-elämän, käytöshäiriöiden, kehitykseen liittyvien tai sosiaalisten vuorovaikutusongelmien vuoksi. Musiikkiterapia tarjoaa keskustelun lisäksi vaihtoehtoisia kanavia itsensä ilmaisemiseen, kosketuksen saamiseen omiin tunteisiin sekä niiden käsittelyyn.
Aikuiset hakeutuvat musiikkiterapiaan esimerkiksi masennus- tai ahdistusoireilun, persoonallisuushäiriön, skitsofrenian, muun psyykkisen oireilun tai sosiaalisten pulmien vuoksi.
Riippuvuudesta kuntoutuvan henkilön musiikkiterapian tavoitteena voi olla muun muassa kuntoutuminen takaisin yhteiskuntaan, työelämään paluu, opetteleminen toimimaan sosiaalisissa tilanteissa sekä ymmärryksien lisääminen liittyen omiin vuorovaikutustaitoihin.
Ikäihmiset hakeutuvat musiikkiterapiaan esimerkiksi muistisairauksien, masennuksen, toiminnanohjauksen pulmien tai puheen tuottoon liittyvien haasteiden vuoksi.
Riippuvuudesta kuntoutuvan henkilön musiikkiterapian tavoitteena voi olla muun muassa kuntoutuminen takaisin yhteiskuntaan, työelämään paluu, opetteleminen toimimaan sosiaalisissa tilanteissa sekä ymmärryksien lisääminen liittyen omiin vuorovaikutustaitoihin.
Musiikin vaikutuksia kipuun on tutkittu runsaasti ja monet tulokset puoltavat musiikin hyödyntämistä kivunhoidossa. Kivunhoidolla tarkoitetaan tässä akuutin ja pitkittyneen kivun hoitoa, eri pitkäaikaissairauksiin liittyvää kivunhoitoa, syöpäkivun hoitoa ja palliatiiviseen ja saattohoitoon liittyvää kivunhoitoa.