Musiikkiterapian tieteellinen perusta

Tutkimukset ovat osoittaneet, että musiikki aktivoi aivojen monia osa-alueita, kuten kuulo- ja kielenkäsittelyverkostoja sekä liikkeiden hallintaa ja puheen tuottamista sääteleviä alueita. Musiikin on myös havaittu vaikuttavan muistitoimintoihin ja stimuloivan aivojen emotionaalisia keskuksia. Musiikkiterapian vaikuttavuustutkimuksia ja Cochrane-katsauksia on tehty laajalti eri puolilla maailmaa, ja ne tarjoavat kattavaa tietoa musiikin terapeuttisesta hyödyntämisestä eri yhteyksissä. Alla on yhteenvetoa näistä tutkimuksista, jotka valottavat musiikkiterapian monipuolisia vaikutuksia ja sovellusalueita.

Tutkimustietoa musiikkiterapiasta
Musiikkiterapian tutkimus Suomessa
Musiikkiterapian tutkimus maailmalla
Musiikkiterapia ja musiikkipohjaiset interventiot Cochrane-katsauksissa
Poimintoja musiikkiterapian viimeaikaisimmista tutkimuksista

Tutkimustietoa musiikkiterapiasta

Musiikki-interventiot ahdistussuhteisen problematiikan hoidossa sairaalapotilailla

Musiikin vaikutusta ahdistuneisuuden lieventämiseen sairaalapotilailla on tutkittu useissa kohderyhmissä. Havainnot ovat varsin yhtenäisiä sen suhteen, että musiikin kuuntelulla voi olla ahdistusta, ja ahdistussuhteista problematiikkaa ylipäätään lieventävää vaikutusta liittyen esim. verenpaineeseen, hengitystiheyteen, uneen ja lääkityksen tarpeeseen.

Tällaisia havaintoja on tehty leikkaushoitoa edeltävään
ahdistuneisuuteen (Bradt, Dileo, & Shim, 2013), aikuisten univaikeuksiin (Jespersen, Koenig, Jennum, & Vuust, 2015), hengityskoneessa oleviin potilaisiin (Bradt & Dileo, 2014) sekä sydän ja verisuonipotilaisiin liittyen (Bradt, Dileo, & Potvin, 2013).

Näillä osa-alueilla on huomattava, että kyse ei aina ole suoranaisesti
musiikkiterapiasta vaan musiikin ahdistusta lieventävien ominaisuuksien hyödyntämisestä sinänsä. Luonnollisesti myös varsinaisessa musiikkiterapiassa musiikin ominaisuuksia hyödynnetään vastaavasti, esimerkiksi masennukseen liittyvän ahdistuneisuuden kohdalla (tästä jäljempänä).

Musiikkipohjaiset interventiot dementiapotilaille

Cochrane-katsauksessa (van der Steen, J T et al., 2018) todetaan, että vähintään viisi istuntoa musiikkipohjaista terapeuttista interventiota vähentää mahdollisesti dementiapotilaiden masennusoireita
ja vaikuttaa suotuisasti käytöspohjaisiin ongelmiin hoidon loppuvaiheessa.

Mahdollisia suotuisia vaikutuksia on havaittu myös emotionaalisen hyvinvoinnin, elämänlaadun paranemisen ja ahdistuneisuuden
vähenemisen suhteen.

Musiikkiterapia ja masennus

Cochrane-katsauksessa (Aalbers et al., 2017) todettiin, että musiikkiterapia tuottaa lyhytaikaisia, hyödyllisiä vaikutuksia masennuspotilaiden hoidossa. Kun musiikkiterapia lisätään perushoitoon, tulokset ovat parempia masennusoireiden suhteen kuin pelkän perushoidon.

Lisäksi musiikkiterapia yhdistettynä perushoitoon vähentää haitallista oirehdintaa (adverse events). Musiikkiterapian näyttää myös vähentävän masennukseen liittyvää ahdistuneisuutta ja parantavan yleistä toimintakykyä.

Suomessa on tehty kaksi
vaikuttavuustutkimusta musiikkiterapiasta masennuksen hoidossa, joista ensimmäinen (Erkkilä et al., 2011) sisältyy myös Aalbersin ym. Cochrane-katsaukseen ja viimeisin on äskettäin julkaistu Frontiers in Psychology- lehdessä (Erkkilä et al., 2021).

Musiikkiterapia ja ASD (autismin kirjo)

Autismin kirjo on perinteinen musiikkiterapian sovellusalue. Viimeaikainen tutkimustoiminta on myös musiikkiterapian ulkopuolella aiheuttanut laajaa keskustelu siitä, miten terapian tulisi suhtautua autismin hoitoon ja mitä itse asiassa hoidetaan silloin kuin autismista puhutaan. Kysehän on synnynnäisistä, neurologisista erityispiirteistä ja esim. tarkoituksenmukaiset mittarit autismiin liittyvässä vaikuttavuustutkimuksessa ovat herättäneet paljon keskustelua.

Cochrane-katsauksessa (Geretsegger, Elefant, Mössler, & Gold, 2014) todetaan, että primaarimittarien osa-alueella musiikkiterapia saattaa helpottaa autismin kirjoon kuuluvia lapsia edistämään heidän taitojaan osa-alueilla kuten sosiaalinen vuorovaikutus, verbaalinen kommunikaatio, aloitteellinen käyttäytyminen ja sosiaalis-emotionaalinen vastavuoroisuus.

Musiikkiterapia voi myös auttaa lapsia kehittämään ei-kielellisiä kommunikaatiotaitoja terapiakontekstin sisällä. Sekundaarimittarien osa-alueella musiikkiterapia voi myötävaikuttaa sosiaalisen mukautumiskyvyn sekä vanhempi-lapsi vuorovaikutuksen paranemiseen. Uudempi katsauksista, jota tässä siteerataan, sisältää lisää tutkimuksia, jotka laajentavat tutkimustiedon soveltamista kliiniseen käytäntöön.

Musiikkiterapia ja skitsofrenia tai skitsofreniatyyppiset sairaudet

Cochrane-katsaus (Gold, Heldal, Dahle, & Wigram, 2005) on jo jonkun verran aikaa nähnyt ja kaipaisi päivitystä. Sen mukaan, kun musiikkiterapia liitetään perushoitoon, tutkimustoiminta osoittaa kohtalaisen hyvätasoisesta matalampitasoiseen näyttöön siitä, että musiikkiterapia edistää kokonaistilaa, mielellistä tilaa (sisältäen negatiiviset ja yleiset oireet), sosiaalista toimintakykyä ja elämänlaatua ihmisillä, jotka kärsivät skitsofreniasta tai skitsofreniatyyppisistä oireista.

Musiikki, musiikkiterapia ja AVH-kuntoutus

Muun muassa suomalainen tutkimustoiminta on ollut aktiivista AVH-kuntoutukseen liittyen. Särkämön ym. tutkimukset (Särkämö et al., 2008; Särkämö et al., 2010; Särkämö, 2011) ovat osoittaneet esim., että erityisellä tavalla suunniteltu, systemaattinen musiikin kuuntelu (mm. musiikkiterapeuttien konsultointiin perustuen) vähentää AVH-potilaiden masentuneisuutta ja hämmentyneisyyttä sekä parantaa verbaalista muistia ja kohdennettua huomiokykyä.

Suomessa on kehitetty myös musiikkiterapiaan perustuvia interventioita AVH-potilaiden kohderyhmässä, mutta tutkimusjulkaisuja niistä ei vielä ole. Muualla vastaavaan toimintaan liittyvää tutkimusta jo on ja Thaut & McIntosh (2014) toteavat, että sekä neurotieteellinen perustutkimus että kliininen tutkimus musiikista ja aivotoiminnoista ovat johtaneet paradigmaattiseen muutokseen musiikkiterapiassa ja että neurologinen musiikkiterapia (NMT) on synnyttänyt näyttöpohjaisia terapeuttisia tekniikoita neurologisten häiriöiden ja vammojen hoitoon, erityisesti AVH-potilaiden motorisen toipumisen kontekstissa. He päättävät katsauksensa toteamalla, että on huomattavaa näyttöä sen suhteen, että NMT on tehokas terapeuttinen tekniikka AVH-kuntoutuksessa (stroke rehabilitation).

Lähteet

Aalbers, S., Fusar-Poli, L., Freeman, R. E., Spreen, M., Ket, J. C., Vink, A. C., . . . Gold, C. (2017). Music therapy for depression. Cochrane Database of Systematic Reviews, (11) doi:10.1002/14651858.CD004517.pub3

Bradt, J., & Dileo, C. (2014). Music interventions for mechanically ventilated patients. Cochrane Database of Systematic Reviews, (12) doi:10.1002/14651858.CD006902.pub3

Bradt, J., Dileo, C., & Potvin, N. (2013). Music for stress and anxiety reduction in coronary heart disease patients. Cochrane Database of Systematic Reviews, (12) doi:10.1002/14651858.CD006577.pub3

Bradt, J., Dileo, C., & Shim, M. (2013). Music interventions for preoperative anxiety. Cochrane Database of Systematic Reviews, (6) doi:10.1002/14651858.CD006908.pub2

Erkkilä, J., Brabant, O., Hartmann, M., Mavrolampados, A., Ala-Ruona, E., Snape, N., . . . Gold, C. (2021). Music therapy for depression enhanced with listening homework and slow paced breathing: A randomised controlled trial. Frontiers in Psychology, 12, 300. Retrieved from https://www.frontiersin.org/article/10.3389/fpsyg.2021.613821

Erkkilä, J., Punkanen, M., Fachner, J., Ala-Ruona, E., Pöntiö, I., Tervaniemi, M., . . . Gold, C. (2011). Individual music therapy for depression: Randomised controlled trial. British Journal of Psychiatry, 199(2), 132-139. doi:10.1192/bjp.bp.110.085431

Geretsegger, M., Elefant, C., Mössler, K. A., & Gold, C. (2014). Music therapy for people with autism spectrume disorder. [ ] Cochrane Database of Systematic Reviews, (6) doi:10.1002/14651858.CD004381.pub3

Gold, C., Heldal, T. O., Dahle, T., & Wigram, T. (2005). Music therapy for schizophrenia or schizophrenia-like illnesses (review). The Cochrane Library, (2. Art. No.: CD004025. DOI: 10.1002/14651858.CD004025.pub2)

Jespersen, K. V., Koenig, J., Jennum, P., & Vuust, P. (2015). Music for insomnia in adults. Cochrane Database of Systematic Reviews, (8) doi:10.1002/14651858.CD010459.pub2

Särkämö, T. (2011). Music in the recovering brain (Doctoral Thesis).

Särkämö, T., Pihko, E., Laitinen, S., Forsblom, A., Soinila, S., Mikkonen, M., . . . Tervaniemi, M. (2010). Music and speech listening enhance the recovery of early sensory processing after stroke. Journal of Cognitive Neuroscience, 22(12), 2716-2727.

Särkämö, T., Tervaniemi, M., Laitinen, S., Forsblom, A., Soinila, S., Mikkonen, M., . . . Hietanen, M. (2008). Music listening enhances cognitive recovery and mood after middle cerebral artery stroke. Brain. A Journal of Neurology, 131(3), 866-876. Retrieved from http://brain.oxfordjournals.org/cgi/reprint/131/3/866

Thaut, M. H., & McIntosh, G. C. (2014). Neurologic music therapy in stroke rehabilitation. Current Physical Medicine and Rehabilitation Reports, 2(2), 106-113. doi:10.1007/s40141-014-0049-y

van der Steen, J T, Smaling, H., van der Wouden, J C, Bruinsma, M. S., Scholten, R., & Vink, A. C. (2018). Music‐based therapeutic interventions for people with dementia. Cochrane Database of Systematic Reviews, (7) doi:10.1002/14651858.CD003477.pub4

Musiikkiterapian tutkimus Suomessa

Suomessa musiikkiterapian tutkimusta tehdään pääasiassa Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella, jossa on myös musiikkiterapian professuuri. Musiikkiterapiaan liittyvä tutkimustoiminta on Suomessa vilkasta ja kansainvälisesti tasokasta.

Tähän mennessä Suomessa on tehty musiikkiterapian alalta yli 20 väitöskirjaa sekä lisäksi runsaasti muita opinnäytetöitä. Myös Suomen Akatemian tukemia tutkimushankkeita on käynnissä.

Suomessa tehdyt musiikkiterapian väitöstutkimukset
Jyväskylän yliopiston Pro gradu -tutkielmat musiikkiterapiasta
Suomen Akatemian tukema Musiikin, mielen, kehon ja aivojen huippuyksikkö (englanniksi) sekä yksikön perustamiseen liittyvä uutinen (PDF).

Musiikkiterapia ja muut taideterapiat sisältyvät myös Taideyliopiston ArtsEqual-hankkeen toimenpidesuositukseen taiteen ja kulttuurin merkityksestä terveydenhuollossa vuodelta 2020.

Suomessa tehty tutkimus musiikkiterapiasta masennuksen hoidossa (Erkkilä, Punkanen, Fachner & al., 2011) kansainvälisesti arvostetulla Clearvue Health -sivustolla.

Tutkimus sisältyy myös Cochrane-katsaukseen musiikkiterapiasta masennuksen hoidossa (Aalbers, Fusar-Poli, Freeman & al., 2017) ja on palkittu ”NHS Choices” palkinnolla Iso-Britannian
kansallisten terveyspalveluiden toimesta yhtenä parhaista terveysuutisista ja vaikuttavimmista tutkimuksista vuonna 2011.

Muita tärkeitä musiikkiterapiatutkimuksia Suomessa

Erkkilä, J., Brabant, O., Hartmann, M., Mavrolampados, A., Ala-Ruona, E., Snape, N., . . . Gold, C. (2021).

Music therapy for depression enhanced with listening homework and slow paced breathing: A randomised controlled trial. Frontiers in Psychology, 12, 300. Saatavissa: https://www.frontiersin.org/article/10.3389/fpsyg.2021.613821

Koivisto, T. & Saukko, P. (2023). Etämusiikkiterapia. Kartoittava kirjallisuuskatsaus. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 27. Kela. Helsinki. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/354868

Saukko, P. & Hakomäki, H. (2019). Musiikkiterapian vaikutus kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten toimintakykyyn. Kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kela. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 18. Sähköinen julkaisu saatavilla osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/306211

Siponkoski ST, Martinez-Molina N, Kuusela L, Laitinen S, Holma M, Ahlfors M, Jordan-Kilkki P, Ala-Kauhaluoma K, Melkas S, Pekkola J, Rodriguez-Fornells A, Laine M, Ylinen A, Rantanen P, Koskinen S, Lipsanen J, Särkämö T. Music therapy enhances executive functions and prefrontal structural neuroplasticity after traumatic brain injury: Evidence from a randomized controlled trial. Journal of Neurotrauma 2020; 37: 618-634. DOI: 10.1089/neu.2019.6413

Särkämö, T. (2011). Music in the recovering brain (Doctoral Thesis).

Särkämö, T., Tervaniemi, M., Laitinen, S., Forsblom, A., Soinila, S., Mikkonen, M., . . . Hietanen, M. (2008). Music listening enhances cognitive recovery and mood after middle cerebral artery stroke. Brain. A Journal of Neurology, 131(3), 866-876. Retrieved from http://brain.oxfordjournals.org/cgi/reprint/131/3/866

Musiikkiterapiaan liittyviä suomenkielisiä artikkeleita

Erkkilä, J. & Rankanen, M. 2020. Kun sanat eivät riitä – luovat terapiat. Duodecim 2020;136(18):2062-7. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2020/18/duo15795?keyword=taideterapia

Sihvonen, A., Leo, V., Särkämö, T. & Soinila, S. (2014). Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Duodecim, 130,
1852–1860.

Sätilä, H. ym. 2020. Musiikkiterapia ja musiikin käyttö neurologisten erityislasten kuntoutuksessa. Duodecim 2020;
136(23):2625-32. https://www.duodecimlehti.fi/duo15935

Musiikkiterapian tutkimus maailmalla

Euroopan musiikkiterapiajärjestö EMTC ylläpitää Euroopassa tehtyjen musiikkiterapiatutkimusten tietokantaa viimeisten 15 vuoden ajalta.

Maailman musiikkiterapiajärjestö WFMT pitää yllä maailmanlaajuista musiikkiterapian tieteellisten julkaisujen listaa.

Musiikkiterapia mainitaan Maailman terveysjärjestö WHO:n raportissa vuodelta 2019: What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review (2019) By Daisy Fancourt, Saoirse Finn. Health Evidence Network synthesis report 67.

Musiikkiterapia ja musiikkipohjaiset interventiot Cochrane-katsauksissa

Musiikkiterapia masennuksen hoidossa
Aalbers S, Fusar-Poli L, Freeman RE, Spreen M, Ket JCF, Vink AC, Maratos A, Crawford M, Chen X, Gold C. Music therapy for depression. Cochrane Database of Systematic Reviews 2017, Issue 11. Art. No.: CD004517. DOI: 10.1002/14651858.CD004517.pub3

Musiikkiterapia autismikirjon henkilöille
Geretsegger M, Fusar-PoliL, ElefantC, MösslerKA, VitaleG, GoldC.Music therapy for autistic people. Cochrane Database of Systematic Reviews 2022, Issue 5. Art. No.: CD004381. DOI: 10.1002/14651858.CD004381.pub4.

Musiikkiterapia skitsofreeniaa sairastaville ja skitsotyyppisiin häiriöihin
Geretsegger M, Mössler KA, Bieleninik Ł, Chen X, Heldal T, Gold C. Music therapy for people with schizophrenia and schizophrenia-like disorders. Cochrane Database of Systematic Reviews 2017, Issue 5. Art. No.: CD004025. DOI: 10.1002/14651858.CD004025.pub4

Musiikkiterapia päihdeongelmaisille henkilöille
Ghetti C, ChenX-J, BrennerAK, HakvoortLG, LienL, FachnerJ, GoldC.Music therapy for people with substance use disorders. Cochrane Database of Systematic Reviews 2022, Issue 5. Art. No.: CD012576. DOI: 10.1002/14651858.CD012576.pub3.

Musiikki-interventiot aivovammakuntoutuksessa
Magee WL, Clark I, Tamplin J, Bradt J. Music interventions for acquired brain injury. Cochrane Database of Systematic Reviews 2017, Issue 1. Art. No.: CD006787. DOI: 10.1002/14651858.CD006787.pub3

Musiikki-interventiot mekaanisesti ventiloiduille potilaille
Bradt J, Dileo C. Music interventions for mechanically ventilated patients. Cochrane Database of Systematic Reviews 2014, Issue 12. Art. No.: CD006902. DOI: 10.1002/14651858.CD006902.pub3

Musiikkipohjaiset terapeuttiset interventiot dementia sairastaville henkilöille
van der Steen JT, Smaling HJA, van der Wouden JC, Bruinsma MS, Scholten RJPM, Vink AC. Music-based therapeutic interventions for people with dementia. Cochrane Database of Systematic Reviews 2018, Issue 7. Art. No.: CD003477. DOI: 10.1002/14651858.CD003477.pub4

Musiikki-interventiot preoperatiiviseen ahdistukseen
Bradt J, Dileo C, Shim M. Music interventions for preoperative anxiety. Cochrane Database of Systematic Reviews 2013, Issue 6. Art. No.: CD006908. DOI: 10.1002/14651858.CD006908.pub2

Lisäksi musiikkiterapia, musiikki-interventiot tai musiikin käyttö muiden interventioiden ohella mainitaan useissa muissa Cochrane-katsauksissa.

Poimintoja musiikkiterapian viimeaikaisimmista tutkimuksista

AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖ (aikuiset)

Enrique Octavio Flores Gutiérrez & Víctor Andrés Terán Camarena. 2015. Music therapy in generalized anxiety disorder. The Arts in Psychotherapy, Volume 44, July 2015, Pages 19-24. https://doi.org/10.1016/j.aip.2015.02.003

Schiltz L. Application of Music Psychotherapy to Social Phobia: Evaluation Study Based on a Mixed Methods Design. Ann Depress Anxiety. 2014;1(1):6.

AIKUISNEUROLOGISET KUNTOUTUJAT (AIVOVAMMAT, AVH, PARKINSON YM.)

Siponkoski ST, Martinez-Molina N, Kuusela L, Laitinen S, Holma M, Ahlfors M, Jordan-Kilkki P, Ala-Kauhaluoma K, Melkas S, Pekkola J, Rodriguez-Fornells A, Laine M, Ylinen A, Rantanen P, Koskinen S, Lipsanen J, Särkämö T. Music therapy enhances executive functions and prefrontal structural neuroplasticity after traumatic brain injury:
Evidence from a randomized controlled trial. Journal of Neurotrauma 2020; 37: 618-634. DOI:
10.1089/neu.2019.6413

Magee, W.L., Clark, I., Tamplin, J. & Bradt, J. (2017). Music interventions for acquired brain injury. Cochrane Database of Systematic Reviews, 1. Art. No.: CD006787. doi: 10.1002/14651858.CD006787.pub3.

Sihvonen, A., Leo, V., Särkämö, T. & Soinila, S. (2014). Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Duodecim, 130, 1852–1860.

Sihvonen, A.J., Särkämö, T., Leo, V., Tervaniemi, M., Altenmüller, E. & Soinila, S. (2017). Music-based interventions in neurological rehabilitation. Lancet Neurology, 8, 648–660.

Raglio, A., Attardo, L., Gontero, G., Rollino, S., Groppo, E. & Granieri, E. (2015). Effects of music and music therapy on mood in neurological patients. World Journal of Psychiatry, 1, 68–78.

AUTISMIKIRJO, DEMENTIA, DEPRESSIO, UNETTOMUUS JA SKITSOFRENIA

Lucia Gassner, Monika Geretsegger, Julia Mayer-Ferbas, Effectiveness of music therapy for autism spectrum disorder, dementia, depression, insomnia and schizophrenia: update of systematic reviews, European Journal of Public Health, 2021, ckab042, https://doi.org/10.1093/eurpub/ckab042

KEHITYSVAMMAISET

KESKOSVAUVAT JA HEIDÄN VANHEMPANSA

Yue W, Han X, Luo J, Zeng Z, Yang M. Effect of music therapy on preterm infants in neonatal intensive care unit: Systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Adv Nurs. 2021 Feb;77(2):635-652. doi: 10.1111/jan.14630. Epub 2020 Nov 17. PMID: 33200833.

KOMMUNIKAATIOHÄIRIÖT (LAPSET JA AIKUISET)

Boster J ym. 2021. Music Improves Social and Participation Outcomes for Individuals with Communication Disorders: A Systematic Review. Journal of Music Therapy, 58(1), 2021, 12–42. doi:10.1093/jmt/thaa015

LASTEN JA NUORTEN MUSIIKKI(PSYKO)TERAPIA

Tuomi, K., Ala-Ruona, E., & Oldfield, A. (2017). Literature Review of Early Childhood Music Therapy Between 1990-2012. Voices: A World Forum for Music Therapy, 17(2). https://doi.org/10.15845/voices.v17i2.888

Lutz Goldbeck, PhD, Thomas Ellerkamp, BA, A Randomized Controlled Trial of Multimodal Music Therapy for Children with Anxiety Disorders, Journal of Music Therapy, Volume 49, Issue 4, Winter 2012, Pages 395–413, https://doi.org/10.1093/jmt/49.4.395

Pérez-Eizaguirre M, Dorado A, Rodríguez-Brioso M, Privado J. Efficacy of music therapy in the treatment of anxiety among children at social risk and those have committed child to parent violence. Psychology of Music. April 2021. doi:10.1177/0305735621996024

Michele Preyde, PhD, Aimee Berends, MT, Shrenik Parehk, MD, John Heintzman, MD, Adolescents’ Evaluation of Music Therapy in an Inpatient Psychiatric Unit: A Quality Improvement Project, Music Therapy Perspectives, Volume 35, Issue 1, 1 April 2017, Pages 58–62, https://doi.org/10.1093/mtp/miv008

Schuman, J & al. 2016. Group music therapy impacts mood states of adolescents in a psychiatric hospital setting. The Arts in Psychotherapy, Volume 49, July 2016, Pages 50-56. https://doi.org/10.1016/j.aip.2016.05.014

Stegemann, Thomas et al. Music Therapy and Other Music-Based Interventions in Pediatric Health Care: An Overview. Medicines (Basel, Switzerland) vol. 6,1 25. 14 Feb. 2019, doi:10.3390/medicines6010025

Theurer, Bettina. 2019. Effectiveness of music therapy for children with school anxiety. (Wirksamkeit von Musiktherapie bei Kindern mit Schulangst) Musiktherapeutische Umschau 1/2019, 26-32.
https://doi.org/10.13109/muum.2019.40.1.26

TURVAPAIKANHAKIJAT

Schmartz, C. & Majerus, A. 2020. Mateneen. [Together] – a music therapy project for and with young refugees and asylum seekers in Luxembourg. Public Health Panorama. Issue 1, Vol. 6, p. 118-210.

Tutkimustietoa koonnut työryhmä: Jaakko Erkkilä, Päivi Saukko & Anne Takamäki

Musiikki­terapian tieteellinen perusta