Miksi musiikkiterapiaa?
Kehitysvammaisilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla on sekä vahvuuksia että vaikeuksia monilla toimintakyvyn osa-alueilla aivan samalla tavalla kuin ei-kehitysvammaisilla ihmisillä. Musiikkiterapia voi tutkimusten mukaan edistää eri-ikäisten ja eriasteisesti kehitysvammaisten kuntoutujien fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä. Musiikkiterapian tavoitteet ovat aina yksilöllisiä ja hyvin
monenlaisia.
Musiikkiterapia soveltuu hyvin kehitysvammaisten henkilöiden kuntoutusmuodoksi, koska musiikilliset toimintasisällöt ovat motivoivia, monipuolisia ja muokattavissa kunkin asiakkaan ikä- ja toimintatasoon sopiviksi.Musiikilliseen toimintaan voi osallistua, vaikka sanallinen kommunikointi olisi vaikeaa tai mahdotonta tai kuntoutujalla olisi toimintarajoitteita useilla toimintakyvyn osa-alueilla samanaikaisesti.
Pienen lapsen musiikkiterapian tavoitteiden painopiste on usein kokonaiskehityksen, vuorovaikutustaitojen ja kommunikoinnin tai vanhempien ja lapsen välisen suhteen tukemisessa. Kouluikäisillä kehitysvammaisilla lapsilla musiikkiterapiaan tulosyy liittyy tavallisimmin haasteisiin vuorovaikutus- ja sosiaalisissa taidoissa, tarkkaavuuden suuntaamisessa tai tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä. Lapsen haasteet vaikeuttavat hänen koulunkäyntiään ja kotiarjen sujumista kuormittaen usein koko perhettä. Nuoren ja aikuisen musiikkiterapiassa keskeisiä käsiteltäviä teemoja ovat oma identiteetti, itsenäistyminen, elämänmuutokset, suhteet ikätovereihin, mielekäs ja sujuva arki sekä osallistumismahdollisuudet oman arjen yhteisöjen toimintaan. Vaikeasti monivammaisen asiakkaan terapiassa musiikki toimii välineenä, jolla häntä voidaan auttaa löytämään yhteys toisiin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan sekä hahmottamaan omia itseilmaisu- ja toimintamahdollisuuksiaan.
Musiikkipsykoterapiassa kehitysvammainen asiakas voi tunnistaa, ilmaista ja käsitellä tunteitaan ja kokemuksiaan ei-sanallisin ja toiminnallisin keinoin. Asioiden sanallistaminen ja teemojen työstäminen toteutetaan asiakkaalle ymmärrettävällä tavalla.
Miten musiikkiterapiaan pääsee?
Musiikkiterapia kuuluu Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiamuotoihin. Kela voi myöntää kehitysvammaiselle asiakkaalle musiikkiterapiaa yksilö- tai ryhmäterapiana silloin, kun terapian tarve ja tavoitteet on kirjattu julkisessa terveydenhuollossa laadittuun kuntoutussuunnitelmaan. Hyvinvointialueet voivat järjestää asukkailleen musiikkiterapiaa omien kriteeriensä ja ohjeistuksensa mukaisesti joko omana
toimintana tai ostamalla yksityisiltä palveluntuottajilta. Terapiaan on mahdollista hakeutua myös omakustanteisesti.
Mitä musiikkiterapiassa tehdään?
Musiikkiterapiassa käytetään soittamiseen, laulamiseen, musiikin kuunteluun ja oman musiikin tekemiseen (säveltämiseen, sovittamiseen, sanoittamiseen) perustuvia menetelmiä ja erityismenetelmiä. Musiikilliseen toimintaan voidaan yhdistää muuta luovaa toimintaa, liikkumista, piirtämistä, leikkimistä ja keskustelua. Tarvittaessa terapeutti käyttää puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia ja hyödyntää esimerkiksi kuvia keskittymisen ja toiminnanohjauksen apuna. Toimintasisällöt mukautetaan vastaamaan sekä kehitysvammaisen asiakkaan toimintatasoa että hänen kiinnostuksen kohteitaan. Kuvionuotteja ja erilaisia apukeinoja käyttämällä helpotetaan musiikilliseen toimintaan osallistumista.
Musiikkiterapeutit käyttävät työssään monenlaisia viitekehyksiä ja lähestymistapoja, koska asiakkaiden tarpeet ja tavoitteet ovat vaihtelevia. Terapeuteilla on myös erilaisia erikoistumis- ja lisäkoulutuksia. Musiikkiterapian keskiössä ovat kuitenkin aina musiikin monien merkitysten ja vaikutusten yksilöllinen hyödyntäminen sekä terapeutin ja asiakkaan välinen luottamus- ja yhteistyösuhde.
Teksti: Päivi Saukko
Lisätietoa:
Saukko P., Hakomäki H. Musiikkiterapian vaikutus kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten toimintakykyyn. Kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 18, 2019. ISBN 978- 952-284-070-7.