Miksi musiikkiterapiaa?

Neurologinen sairaus muuttaa pysyvästi sairastuneen elämää. Kuntoutustarpeen tunnistaminen ja suunnitelmallinen toteuttaminen ovat sairauden hyvää hoitoa. Musiikkiterapialla voidaan lievittää neurologisen kuntoutujan oireita kuten ahdistuneisuutta tai edistää toimintakykyä kuten motorisia taitoja. Musiikkiterapia voidaan aloittaa heti, kun kuntoutuja jaksaa osallistua tavoitteelliseen terapiaan.
Neurologisesta sairaudesta kuntoutuvan tarpeet vaihtelevat sairastumisesta kuluvan ajan mukaan. Ensitiedon saatuaan kuntoutuja osallistuu omien voimavarojensa mukaan hänelle tärkeisiin asioihin. Musiikkiterapialla tuetaan pärjäämisen ja ymmärretyksi tulemisen tunnetta heti akuutissa vaiheessa. Keskeistä terapiassa on vuorovaikutteisuus ja osallistuminen. Suunnitelmallisia kuntoutustavoitteita voidaan saavuttaa vielä usean vuoden jälkeen sairastumisesta.
Miten musiikkiterapiaan pääsee?

Sairaalassa ja myöhemmin kuntoutuslaitoksessa tai avopalveluna toteutettavassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa käytetään musiikkiterapian menetelmiä monipuolisesti. Viimeaikaiset tutkimukset puoltavat laulamisen, soittamisen, rytmitetyn kävelyn ja musiikkirentoutuksen sekä lauluntekemisen hyödyntämistä.
Musiikkiterapia voidaan sisällyttää osaksi kuntoutussuunnitelmaa julkisessa terveydenhuollossa, tai se voidaan järjestää yksityisten palveluntarjoajien kautta. Terapiaan voi myös hakeutua omakustanteisesti.
Mitä musiikkiterapiassa tehdään?

Aivoverenkiertohäiriön saaneiden tutkimuksessa mielimusiikin kuuntelun osoitettiin lievittävän masennusta ja lisäävän keskittymiskykyä. Aivokuvissa todennettiin, että säännöllinen mielimusiikin kuuntelu pienensi aivoinfarktin aiheuttamaa vauriokohtaa (Särkämö 2008). Musiikin kuuntelu edistää kuulohavaintoja ja musiikin ollessa mieluista se on kuulijalleen merkityksellistä. Musiikki rauhoittaa tai ja toisaalta energisoi, vahvistaa psyykkistä vointia ja mahdollistaa tunteiden säätelyä. Lisäksi erityisesti laulumusiikin kuuntelun on osoitettu parantavan afasiapotilaan sanojen tuottoa (Sihvonen, Leo et al 2020).
Soittaminen vahvistaa keskittymiskykyä ja käden taitoja. Kehon hahmottaminen voi olla heikkoa neglect-oireen tai puutteellisen sairaudentunnon vuoksi. Kaksikätiseen soittoon ohjaamalla edistetään halvaantuneen käden huomiointia. Soittimet värähtelevät soidessaan, ja tuntoaistia kehittämällä tietoisuus käden asennoista ja toiminnasta lisääntyy.
Laulaminen edistää hengityksen toimintoja ja puheen tuottoa. Melodian avulla sanat sitoutuvat helpommin toisiinsa, ja uloshengityksen pidentyminen rentouttaa äänen tuottoa. Omien laulujen tekeminen auttaa kuntoutujaa tarkastelemaan ja sanoittamaan voimavarojaan, ja se voi olla katarttinen kokemus, jolloin pinnan alla olleet tunteet pääsevät esiin ja vapauttavat energiaa.
Vertaistuen mahdollistamiseksi erilaiset ryhmäterapiat mahdollistavat kokemuksien jakamisen. Kuoroon tai bändiin liittyminen lisää sosiaalisia suhteita ja parantaa elämänlaatua.
Teksti: Sari Laitinen
Lähteet
- Särkämö, T. (2008). Musiikin vaikutus aivoinfarktin kuntoutukseen.
- Sihvonen, L., Leo, V., et al. (2020). Laulumusiikin kuuntelun vaikutus afasiapotilaiden kuntoutukseen.
Katso myös Aivoliiton ja Kelan sivuilta lisää tietoa neurologisen potilaan kuntoutuksesta.